On aivan sama,
minne kuljet ratsumies.
On aivan sama,
missд pддttyy elonties.
Kuihtuu kauneimmatkin ruusut,
henkii syksy kuolemaa.
Yц kerran kulkijalle levon lahjoittaa
On hurma viininkin vain unta hдipyvдд.
Ja laulu kaunehinkin hetken helkдhtдд.
Tunnuslauseenasi turhuuksien turhuus olkohon
ja mailla tuonen kaikki unhoittuva on.
On lemmenruusut sulle kerran kerran kukkineet.
On huulet hurmaavimmat valan vannoneet.
Valat kalleimmatkin lailla virvatulten hдviдд,
on polte suudelmankin harhaa hдipyvдд.
On aivan sama,
koska kuolet ratsumies.
On aivan sama,
koska pддttyy elon ties.
Sillд tummat ruusut aina kukkii tuonen tarhoissa.
On aivan sama,
koska kuolet ratsumies.