On kuin kuolema, kulkis varjona,
Aina sinne minne meen.
On kuin kuolema, astuis kannoilla,
Joka ainoon askeleen.
Kuinka kerran mua pelottanut ei,
Ja tuntui etten uuvu milloinkaan.
Voima karkasi - tuuli vei,
Tuskin jalan jalan eteen saan.
Paljon loistokkuutta osakseni sain,
Mut puheet oli pelkkдд helinдд.
Ystдviддn kuinka ystдviksi nimittдд,
Kun yksikддn ei toden tullen jдд.
Kadut kaupungin, joskus mittasin,
Nuorukainen huoleton.
Nyt mд laahustan, elдn noutajan,
Se mut saavuttava on.
Kuinka kerran mua pelottanut ei,
Ja tuntui etten uuvu milloinkaan.
Voima karkasi - tuuli vei,
Tuskin jalan jalan eteen saan.
Paljon loistokkuutta osakseni sain,
Mut puheet oli pelkkдд helinдд.
Ystдviддn kuinka ystдviksi nimittдд,
Kun yksikддn ei toden tullen jдд.
Kuinka kerran mua pelottanut ei,
Ja edessдni ootti mддrдnpдд.
Voima karkasi - tuuli vei,
Ja puheet oli pelkkдд helinдд.
